Sosiaalinen eriytyminen kasvaa Turussakin – "On syytä havahtua"
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Sos ... russa-6929
Ilkka Ahtokivi
Turun kaupunkiseudun sosiaaliset erot eri asuinalueilla ovat kasvaneet 1990-luvun lamasta lähtien, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Kehitys on ollut samanlaista kuin pääkaupunkiseudulla.
Jarkko Rasinkangas tutki Turun eri kaupunginosien sekä kahdeksan Turun naapurikunnan sosiaalisia eroja. Mittareina hän käytti muun muassa kotitalouksien rakennetta, koulutustasoa, tulotasoa, työttömien osuutta, vieraskielisen väestön osuutta ja toimeentulotukiasiakkuutta.
Tutkimuksen mukaan sosiaalinen eriytyminen alkoi voimistua 1990-luvun laman aikana ja on jatkunut siitä lähtien. Sosiaalisen huono-osaisuuden ongelmiin on kuitenkin liittynyt osin taloudellisten suhdanteiden mukaista eritahtista elpymistä.
Rasinkankaan tutkimus paljasti, että kun muut asuinalueet kehittyvät ja sosiaalinen tilanne paranee, tietyt lähiöalueet ovat jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä.
– Työttömyys ja toimeentulotuen saaminen ovat muodostuneet ilmeisen pysyväksi osaksi muutamien alueiden sosiaalisten ongelmien piirteitä, hän sanoo.
Ilmiöstä ei ole kuitenkaan seurannut kokonaisten alueiden taantumiskierteitä.
Rasinkangas arvioi sen johtuvan kahdesta tekijästä. Asuinalueen asukaskunta on monipuolinen, kun suomalaisittain samalla asuinalueella on sekä omistus- että vuokra-asuntoja. Sosiaaliturva puolestaan on estänyt huono-osaisuuden noidankierteen syntymisen.
– Vaikka kansalaisten kahtiajako on viime vuosina voimistunut, sosiaaliturvan rakenne on pystynyt kannattelemaan suomalaisia niin, että ei ole tapahtunut jyrkkää putoamista. Meillä on kuitenkin menossa kahtiajakautumisen kehityskulku ja siihen on syytä havahtua, Rasinkangas sanoo.
Alueen sosiaalista asemaa muokkaa koulutus ja kieli
Rasinkangas lähestyi tutkimusaihetta laajasti. Tilastotietoja täydensivät kymmenellä Turun asuinalueella vuosina 1999, 2003 ja 2008 tehdyt laajat kyselytutkimukset. Niiden kautta on tutkittu sosiaalista eriytymistä asukkaiden kokemuksellisesta näkökulmasta.
– Korkeasti koulutettujen asukkaiden asumisvalinnat korostuvat yhtenä sosiaalista eriytymistä nopeuttaneena tekijänä, Rasinkangas sanoo.
Turun seudun kuntien asuntokantojen erilaiset profiilit ovat voimistaneet asukasrakenteeseen liittyviä eroja. Erojen lisääntymiseen ovat osaltaan vaikuttaneet myös kasvaville kaupunkiseuduille kohdistuva muuttoliike ja lisääntynyt maahanmuutto.
– Vieraskielisen väestön osuus olikin voimakkain yksittäinen alueellisia eroja ilmentävä taustatekijä, Rasinkangas toteaa.
Turussa ja pääkaupunkiseudulla sama kehitys
Suomessa asuinalueiden sosiaalista eriytymistä on aiemmin tutkittu pääkaupunkiseudulla.
– Tärkeänä tutkimuslöydöksenä voidaankin pitää sitä, että Turun kaupunkiseudulla esiintyy samankaltainen sosiaalisen eriytymisen kehityssuunta kuin pääkaupunkiseudulla siitä huolimatta, että väestörakenne poikkeaa sosiaalisesti monelta osin pääkaupunkiseudusta ja että näiden kaupunkiseutujen välinen kokoero on suuri, Rasinkangas sanoo.
Hän nosti omassa tutkimuksessaan esille Turun erityispiirteen: puolet kaupungin asuinkunnista on yksinasuvia, ja ilmiö näkyy erityisen vahvasti keskusta-alueella.
– Turun keskusta näyttäytyy vahvasti pienten talouksien – opiskelijoiden, eläkeläisten, yksin asuvien – alueena, ja siellä asuu sosiaalisesti sekä hyvä- että huono-osaisia. Sosiaalinen hyväosaisuus paikantuu aiempaa selvemmin keskuskaupungin ulkopuolelle, Rasinkangas sanoo.
VTM Jarkko Rasinkankaan väitöskirja Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla - tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistä tarkastetaan perjantaina 23. elokuuta Turun yliopistossa.
By: ...