Keskusteluun tuli taas loistava käänne.
Mua laiskottaa niin heitän löylyä siteeraamalla taas kerran Bob Blackia.
http://theanarchistlibrary.org/library/ ... ftism#toc9
We may “never have any way of knowing whether the lifeways of today’s foraging cultures accurately mirror those of our ancestral past” (43) — actually, archeology and paleoecology have come up with some ways — but we have an easy way to find out if the San would rather be gardeners than foragers. We can ask them. This would never occur to the Dean, for whom contemporary foragers are little more than talking dogs, but it occurred to Richard B. Lee when he lived with and studied the San in the ‘60s: “when a Bushman was asked why he hadn’t taken to agriculture he replied: ‘Why should we plant, when there are so many mongongo nuts in the world?”’ (Lee 1968: 33).There are many examples of voluntary“devolution.” The ancestors of most Plains Indian tribes were agriculturalists. There is absolutely no reason to suppose they were forced off their farmlands and onto the plains by environmental pressures or aggression from other tribes. When the horse, introduced by the Spanish, found its way north, these Indians seized upon this new technology to “devolve” from sedentary agriculture to nomadic buffalo hunting. We’ll never know for sure why they made this choice. Was buffalo meat tastier than corn? Was hunting more fun than farming? Was a frequent change of scenery more interesting than being stuck forever in Mudville-on-the-Missouri? Whatever it was, it was a choice. Maybe we have a choice too.
The communist-anarchist hunter-gatherers (for that is what, to be precise, they are), past and present, are important. Not (necessarily) for their successful habitat-specific adaptations since these are, by definition, not generalizable. But because they demonstrate that life once was, that life can be, radically different. The point is not to recreate that way of life (although there may be some occasions to do that) but to appreciate that, if a life-way so utterly contradictory to ours is feasible, which indeed has a million-year track record, then maybe other life-ways contradictory to ours are feasible.
Mutta ne siis korostavat sitä, että elämä on ollut hyvin perusteellisesti erilaista, mikä taas tarkoittaa sitä, että elämä voi olla hyvin perusteellisesti erilaista. Siitä taas voi vetää melko pitkiä, syviä ja radikaaleja johtopäätöksiä. Antropologinen historia ja siitä tehdyt päätelmät taas valottavat sitä miten tuhansien sukupolvien* kulttuuri on kehittynyt sekä sitä minkälaisen ymmärryksen turvin toiset elävät (voimme aina kysyä).
Se miten itse elää on tietysti sidoksissa siihen mitä ajattelee eikä ne ole toisiaan poissulkevia vaan niitä tukevia. Toisenlaisen yhteisön syntymisessä ei pidä hakea kuuta taivaalta vaan jalat maassa. Ei se ehkä olekaan niin vaikeaa, riippuu mitä katsoo.
Kulttuurisen insinöörityön sijaan tai lisäksi tässä on myös kyse siitä mitä me otamme annettuna. Loppujen lopuksi palaamme lähtötilanteeseen, että juuri mitään ei voi ottaa annettuna, ehkä kulttuurin olemassaolon itsessään. Oma edellinen viestini liittyi lähinnä siihen oletukseen, että muinainen esihistoria olisi lähtökohtaisesti ollut joku patriarkaalinen jos ei nyt helvetti niin esikartano ainakin. Näkemys, joka ansaitsee tulla kritisoiduksi.
Mutta me voimme itse päättää mihin suuntaan me lähdemme kulkemaan. Jos se tarkoittaa "takaisin menemistä" tai jos se torjuu joitain kulttuurisia pyhiä lehmiä (sivilisaatio, edistys), olkoon sitten niin.