Husbyn veitsimiehen ampunutta poliisia epäillään kuolemantuottamuksesta
http://yle.fi/uutiset/husbyn_veitsimieh ... ta/6663064
Miehen ampumista pidetään yhtenä syynä Tukholmassa yli viikon kestäneisiin mellakoihin, joissa on poltettu satoja autoja ja rakennuksia.
Tapaus herätti raivoa erityisesti nuorissa, jotka mellakoivat ja sytyttivät tulipaloja.
Ruotsissa Husbyn lähiössä miehen ampunutta poliisia epäillään kuolemantuottamuksesta. Ruotsin poliisi vahvisti, että veitsimiehen ampunut poliisi on tutkinnan kohteena. Tapausta pidetään yhtenä syynä rajuihin mellakoihin, joita on ollut eri puolilla Tukholmaa reilun viikon ajan.
Poliisi vahvisti, että poliisimiestä epäillään kuolemantuottamuksesta, mutta enempää tutkintaa ei kommentoitu. Poliisin asianajaja sanoo SVT:lle, että hänen päämiehensä kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Veitsen kanssa riehunut 69-vuotias mies ammuttiin Husbyssa 13. toukokuuta. Uutistoimisto TT:n mukaan mies olisi uhkaillut poliiseja viidakkoveitsellä ja häntä olisi aluksi yritetty rauhoittaa tainnutuskranaatein, jotka eivät auttaneet. Tapaus herätti valtavasti raivoa erityisesti nuorissa, jotka sanovat joutuneensa usein poliisin rasismin ja voimakeinojen kohteeksi. Husbyn asukkaista jopa 80 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia ja lähiöt, joissa mellakoita on esiintynyt, ovat Tukholman köyhimpiä alueita.
Rähäkät ovat vähentyneet viikonlopusta saakka.
Tukholman mellakoissa kirjattu yli 200 rikosta
http://yle.fi/uutiset/tukholman_mellako ... ta/6659595
Poliisi on tähän mennessä pidättänyt noin 60 erilaisista rikoksista epäiltyä, ja muita etsitään.
Poliisit sammuttivat tulipaloa luokkahuoneessa Tenstan kaupunginosassa Tukholmassa varhain lauantaiaamuna.
Tukholman viikon jatkuneiden mellakoiden yhteydessä on kirjattu kaikkiaan noin 220 rikosta, poliisi kertoo. Poliisi on tähän mennessä pidättänyt noin 60 erilaisista rikoksista epäiltyä, ja muita etsitään.
Jo pidätetyistä suurin osa on päästetty kotiin odottamaan syytteitä, poliisin edustaja Kjell Lindgren sanoo uutistoimisto AP:lle.
Lindgren kertoo, että poliisin tutkimusten mukaan autojen polttamiseen, ikkunoiden rikkomiseen ja poliisin kivittämiseen on osallistunut sekä järjestäytyneitä mellakoijia ja kokeneita rikollisia että teini-ikäisiä nuoria.
Mellakat alkoivat, kun poliisi ampui kuoliaaksi Husbyn esikaupungissa asuneen, uhkaavasti käyttäytyneen miehen. Mellakointi on keskittynyt lähiöihin, joissa maahanmuuttajien osuus väestöstä on suuri ja tulotaso keskimääräistä alempi.
Viikonloppuna tilanne on ollut Tukholmassa edellisiä öitä rauhallisempi. Perjantain ja lauantain välisenä yönä mellakoita oli kuitenkin muualla Ruotsissa, muun muassa Örebrossa ja Uppsalassa.
Ruotsin nuorisomellakat näyttävät rauhoittuneen
http://yle.fi/uutiset/ruotsin_nuorisome ... en/6661420
Poliisi on valvonut tapahtumia vahvennetuin voimin. Yö on kuitenkin ollut hyvin rauhallinen.
Yö on ollut rauhallinen Tukholman lähiöissä ja muissa viime viikon mellakkakohteissa. Ulkomaalaistaustaisen nuorison mellakointi näyttää lähestulkoon loppuneen.
Poliisi on ollut vahvennetuin voimin valvomassa järjestystä. Yön aikana on tullut tietoon vain vähän järjestyshäiriöitä.
Tukholman Tenstan lähiössä mies heitti kivellä poliisin linja-autoa. Hänet otettiin kiinni, mutta päästettiin myöhemmin vapaalle jalalle rikoksesta epäiltynä.
Husbyssä yksi auto sytytettiin yöllä tuleen. Palokunta sai palon sammumaan nopeasti.
Myös edellinen yö oli suhteellisen rauhallinen.
Tukholman esikaupungeissa nuoriso on riehunut yli viikon ajan tuhoten omaisuutta, sytyttäen tulipaloja ja kivittäen poliiseja. Riehunta sai alkunsa, kun poliisi ampui ulkomaalaissyntyistä miestä. Yhteiskuntatutkijat uskovat kuitenkin, että levottomuuksien taustalla on laajempi ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja ulkomaalaisten syrjäytymiseen liittyvä ongelma.
Tutkija: Suomessa ollaan kaukana lähiöiden gettoutumisessa
http://yle.fi/uutiset/tutkija_suomessa_ ... sa/6662963
Tukholman mellakka-alueita on turha verrata Suomen lähiöihin, painottaa kaupunkitutkija. Asuinalueiden eriytymistä ei missään nimessä selitä yksin maahanmuutto.
Mari Vaattovaaran mukaan yksi kytevä ongelma ovat köyhät lapsiperheet. Niiden osuus on kasvanut huimasti parissakymmenessä vuodessa.
Suomessa maahanmuuttajavaltaisia alueita ovat muun muassa Helsingin Meri-Rastila, Vantaan Länsimäki ja Turun Varissuo. Niissä vieraskielisten osuus on kuitenkin vain 30-40 prosenttia, kun Tukholman Husbyssa se on jopa 80 prosenttia.
- Olen huolissani Tukholma-keskustelusta, jos yksittäisistä autojen palamisista tehdään suuria yleistyksiä yhteiskunnan rakenteellisista muutoksista. Ehkä pieni joukko ihmisiä on pannut ranttaliksi. Pitää ensin selvittää, mitä on tapahtunut ennen kuin tehdään johtopäätöksiä, kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara korostaa.
Vaattovaara on tutkinut alueiden eriytymistä vuosikausia. Hän painottaa, että Ruotsin lähiöiden tilanne on aivan eri kuin Suomen. Ne ovat kooltaan suomalaisten pikkukaupunkien kokoisia ja maahanmuuttajien osuus on ollut korkea jo vuosikymmeniä.
- Tavallaan on ihme, ettei siellä ole palanut autoja aiemmin. Ei ruotsalaisessa yhteiskunnassa ole tapahtunut pitkään aikaan mitään radikaalia, hän huomauttaa.
Suomen aikapommi ovat köyhät lapsiperheet
Jos asuinalueiden eriytymiseen halutaan puuttua, pitää puhua ennen kaikkea työttömyydestä ja köyhyydestä.
Vaattovaaran mukaan yksi kytevä ongelma ovat köyhät lapsiperheet. Niiden osuus on kasvanut huimasti parissakymmenessä vuodessa.
- Köyhyys ei ole lisääntynyt, mutta köyhyydessä elävien olot ovat hankaloituneet moniuloitteisesti, hän kuvaa.
- Maahanmuuttoa enemmän miettisin vaikka sitä, jos jollain alueella kolmasosa työikäisistä miehistä ei tee työtä. Missä määrin siitä syntyy jotain yhteiskunnallisesti ei-toivottavaa, hän kysyy.
Professori kaipaakin kokonaisvaltaisempaa politiikkaa: työllisyys-, maahanmuutto- ja sosiaaliasioiden yhteensovittamista.
- Suomessa ongelma ei ole niin iso kuin miltä se kuulostaa ja mitä muualla on, mutta tilanne on vaikeutumassa. Suomessa ollaan todella myöhässä maahanmuuttovirran osalta, mutta toisaalta muutokset ovat nopeita.
Helsinki uskoo Pariisin politiikkaan?
Yksi tärkeä keino on saada erilaisia asukkaita samoille alueille, eli sekoittaa muun muassa vuokra-asumista ja omistusasumista.
Helsingin seudulla onkin tavoitteena saada jokaiseen kaupunginosaan 20 prosenttia vuokra-asuntoja. Vaattovaara pitää tavoitetta hieman "insinöörimäisenä".
- Olen skeptinen sen suhteen, että hajasijoitetaan kaikki köyhät. Meillä on hyvin erilaisia alueita. Tämä pitäisi tunnustaa ja miettiä ratkaisuja paikkakunta- ja aluekohtaisesti, ei tarjota prosenttiosuuksia kaikkien alueiden ratkaisuksi. Monet ongelmat eivät ratkea, jos rakennetaan keltaiset vihreiden viereen ja pannaan punaiset sinisten kupeeseen, hän sanoo.
Esimerkiksi Pariisissa on tehty samankaltaista asunto- ja kaavoituspolitiikkaa.
- Siellä vuokra-asuntotuotantoa sijoitettiin 20 prosenttia ympäristökuntiin ja nyt seurataan niitä jälkiä, Vaattovaara toteaa.
By: .....