Tutkimus: Euroopan ja Aasian asuttajat olivat sekaliittojen lapsia
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_euroopan ... ia/6944474
Erilaista väkeä näyttää olleen kuin Taru sormusten herrasta -kirjoissa, kommentoi kollega genomikartoitusta, joka osoittaa, että nykyihmiset, neandertalilaiset, denisovanihmiset ja aiemmin tuntematon ihmislaji saivat jälkeläisiä keskenään.
Neandertalin ihmisestä tehtyjä malleja Bonnin Landesmuseumissa Saksassa.
Tuore geenitutkimus on vienyt lopullisesti pohjan siltä pitkään valinneelta mutta vähitellen väistyneeltä olettamukselta, etteivät nykyihmisten esivanhemmat olisi saaneet jälkeläisiä Euroopan ja Aasian muiden asuttajien kanssa.
Neandertalinihmisten ja denisovanihmisten tähän saakka täydellisimmän genomikartoituksen mukaan yhteisiä lapsia oli niin heillä kuin nykyihmisillä ja vielä neljännelläkin ihmisten sukupuuhun kuuluneella lajilla, joista ei ole säilynyt tähän päivään edes sen verran jäänteitä kuin denisovanihmisestä.
Kartoituksen mukaan Euroopan ja Aasian kymmenien tuhansien vuosien takainen asujaimisto oli paljon monimuotoisempi kuin aiemmin on ajateltu. Erilaista väkeä näyttää olleen kuin J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -kirjoissa, kommentoi brittitutkija Mark Thomas kartoitusta, jonka ovat tehneet David Reich yhdysvaltalaisesta Harvardin yliopistosta ja saksalaisen Max Planck -instituutin Svante Pääbo.
Tällä viikolla Britannian kuninkaallisen tiedeseuran kokouksessa Lontoossa esitellyn tutkimuksen tulokset selittävät osaltaan, miksi ihmiskunta on geneettisesti monimuotoinen, niin samaan lajiin kuin kaikki nykyisin kuulummekin.
Afrikkaa lukuun ottamatta maailman asukkaiden perimässä on keskimäärin pari prosenttia neandertalilaista. Joissakin paikoin – muun muassa Papua-Uudessa-Guineassa ja Australian aboriginaaliväestöllä – perimässä on myös noin neljä prosenttia denisovanihmistä.
Kuhinaa tutkijakokouksessa
Denisovanihminen paljastui nykytieteelle vuonna 2010, kun siperialaisesta Denisovan luolasta löytyi kappale sormiluuta 41 000 vuoden takaa. Sittemmin tutkijoiden haaviin on jäänyt myös kaksi hammasta ja varvasluu.
Genomien perusteella on selvää, etteivät denisovanihmiset tyytyneet asumaan yhdessä luolassa. Samoillessaan he myös hankkivat kumppaneita neandertalilaisten joukosta siinä määrin, että yhteisiä jälkeläisiä on nykyisin Kiinassa ja muualla Itä-Aasiassa sekä Tyynellämerellä.
Suurin yllätys olivat genomit, joiden perusteella kumppanien joukossa oli myös tähän saakka tuntemattoman ihmislajin edustajia. Reichin mukaan se eli Aasiassa runsaat 30 000 vuotta sitten.
Tieto herätti innostunutta kuhinaa Kuninkaallisen seuran kokouksessa. Kokousväki spekuloi, mahtoiko kyseessä olla heidelberginihmisen sukulainen.
Heidelberginihmiset lähtivät Afrikasta noin puoli miljoonaa vuotta sitten, ja neandertalilaisten arvellaan kehittyneen heistä. Ehkä heidelberginihmisten sukua oli Aasiassakin, pohtii Lontoon luonnonhistoriallisen museon paleoantropologi Chris Singer.
Tutkimuksesta ja kokouksesta, jossa se esiteltiin, kertovat Nature- ja Archaeology-lehdet.
Luukuopasta löytyi vanhin ihmis-DNA – esi-isät 400 000 vuoden takaa yllättivät tutkijat
http://yle.fi/uutiset/luukuopasta_loyty ... at/6972096
Pohjoisespanjalaisen luolan varhaisihmisen reisiluusta otettu näyte kantoi sisällään yllätyksen: yhteiset esi-isät löytyivät tuhansien kilometrien päästä. Näin vanhaa DNA:ta ei ole aiemmin pystytty erottelemaan.
Rekonstruktio neanderthalilaisesta miehestä ja naisesta saksalaisessa neanderthal-museossa.
Espanjalaisesta reisiluusta on löydetty kaikkien aikojen vanhin ihmisen DNA. Tutkijat ovat saaneet erotettua DNA:ta, joka on peräisin noin 400 000 vuotta sitten eläneestä esi-isästämme.
Luunkappale löytyi Pohjois-Espanjassa Burgosin lähellä olevasta Sima de los Huesos -luolasta eli Luukuopasta. Aluetta on tutkittu yli kaksi vuosikymmentä. Luolasta on löytynyt ainakin 28 muinaisihmisen jäänteitä. Heidät on ilmeisesti tuotu kuoppaan tahallaan, mutta ihmisten kuolinsyy on epäselvä. Luukuoppaan päästäkseen tutkijoiden täytyy ryömiä satoja metreja luolan kapeita tunneleita ja sitten laskeutua köyden avulla alas pimeyteen.
Fossiilit kantavat neandertalilaisille tyypillisiä piirteitä. DNA:ta tutkimalla tutkijat saivat kuitenkin hämmästyksekseen selville, että Luukuopan ihmisten juuret saattavat olla muualla.
Saksassa Leipzigissa toimivan Max Planck -instituutin evoluutioantropologian tutkijat saivat uudella tekniikalla erotettua luunäytteistä satoja tuhansia vuotta vanhaa DNA:ta. Tutkijat parsivat yhteen lähes kokonaisen jakson mitokondrion DNA:ta, jonka avulla voidaan tutkia ihmisten kantaäitejä. Vertailussa muihin varhaisihmisiin piili kuitenkin yllätys.
Geneettinen yhteys Siperiaan
Luukuopan näytteitä neandertalilaisiin vertaamalla tutkijat totesivat, että genomi onkin erilainen samanlaisista fyysisistä piirteistä huolimatta. Luukuopan ihmisten DNA oli samanlainen kuin tuhansien kilometrien päässä Siperiassa otetut näytteet.
– Meidät yllätti se, että Siman ihmisten mitokondrio-DNA:lla oli yhteinen esi-isä denisovanihmisten DNA:n kanssa eikä neandertalilaisten kanssa, koska Sima de los Huesosin fossiileissa oli samannäköisiä piirteitä kuin neandertalilaisissa, sanoo Max Planck -instituutin tutkija Matthias Meyer.
Siperian Denisovan luolan näyteet ovat peräisin vain 40 000 tuhannen vuoden takaa. Denisovanihmiset olivat neanderdalilaisten sisarryhmä. Molemmilla on samantyyppiset geneettiset luonteenpiirteet.
DNA-näytteiden puuttuvia mutaatioita laskemalla tutkijat päättelivät, että Luukuopan ihmisillä ja denisovanihmisillä oli yhteiset esivanhemmat noin 700 000 vuotta sitten. Siitä, kuinka denisovanihmisten geenit päätyivät Pohjois-Espanjaan, tutkijoilla ei ole vielä yhtenäistä näkemystä.
Arvoituksellinen esi-isä?
Yhden teorian mukaan varhaisespanjalaiset ja denisovanihmiset periytyivät suoraan samoista esivanhemmista. Toinen teoria puolestaan tukee ristisiitosta, jonka mukaan Luukuopan ihmiset tai heidän esivanhempansa sekä kolmas varhaisihmislaji toivat denisovanihmisten kaltaiset geenit länteen.
Espanjan ihmisen evoluutiota tutkivan CENIEH-insituutin professori Jose Bermundez de Castro arvelee, että tälle arvoituksellisille esi-isälle saattaa olla ehdokaskin: varhaisempi ihmislaji Homo antecessor eli euroopanihminen. Miljoona vuotta sitten euroopanihmiset asuttivat aluetta, joka on vain muutamien satojen metrien päässä Luukuopasta.
Euroopanihmisen tieteellisestä luokituksesta on kiistelty, ja jotkut katsovat sen olevan heidelberginihminen tai sen välitön esi-isä.
Mitokondrion DNA:sta voidaan kuitenkin vetää vain rajattuja johtopäätöksiä, sillä sen avulla voidaan tutkia vain äidin puoleisiä esivanhempien linjoja. Tutkijat tarvitsisivat tuma-DNA:ta. Luukuopan ihmisten näytteet ovat kuitenkin haasteellisia tämän saamiseksi vanhan ikänsä vuoksi. Ne ovat kuitenkin säilyneet melko hyvin luolan tasaisen lämpötilan vuoksi, joten tutkijat ovat toiveikkaita.
– Suurin seuraava haasteemme on saada jakso ainakin osasta tuman DNA:ta Sima de los Huesosin ihmisistä. Tämä vastaa varmasti kysymykseen, kuinka ne ovat sukua neandertalilaisille, nykyihmisille ja denisovanihmisille, sanoo Max Planck -instituutin professori Svante Pääbo BBC:lle.
Tutkimus: Jo neandertalilaiset sisustivat kotejaan
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_jo_neand ... an/6971372
Italiasta löydetyssä kallioasunnossa oli keittiö, työhuone ja olo-makuuhuone tai ainakin niihin tarkoituksiin erotellut alueet. Havainto on uusi todiste siitä, että neandertalilaiset olivat loogisempia kuin pitkään luultiin.
Television lukuisten remontti- ja sisutusohjelmien houkuttelevuudella on pitkät juuret, todistaa tuore tutkimus. Jo ennen kuin meidän esivanhempamme olivat tulleet Eurooppaan, täällä asuvat neandertalilaiset järjestelivät kotejaan mielensä mukaiseksi.
Pohjoisamerikkalaisen tutkimuksen mukaan neandertalinihmisillä oli elintiloissaan "keittiö, työhuone ja olo-makuuhuone" eli erilliset kohdat saaliin teurastamiselle, työkalujen valmistamiselle ja nuotiolle, jonka ympärillä vietettiin aikaa. Siten kumoutuu jälleen yksi pinttynyt olettamus ajattelun ja elämisen perustavanlaatuisista eroista nykyihmisten ja neandertalilaisten välillä.
Tutkimusta johtanut apulaisprofessori Julien Riel-Salvatore yhdysvaltalaisesta Colorado Denverin yliopistosta sanoo, etteivät neandertalilaiset suinkaan paiskoneet tavaroitaan sinne tänne, vaan kodissa vallitsi suunnitelmallinen järjestys. Tieto perustuu Pohjois-Italiassa tehtyihin arkeologisiin kaivauksiin.
Riparo Bombrinissa kallionkielekkeen alla asui ensin neandertalilaisia ja sitten nykyihmisiä, kunnes kieleke romahti. Tutkijoiden lopullisena tavoitteena on vertailu kahden ihmislajin elintapojen eroista ja samanlaisuuksista.
Mitä tehtiin okralla?
Löydöt osoittavat, että työkalujen tekemiseen tarkoitettu alue oli uloskäynnin suulla. Riel-Salvatore kehuu sitä järkeväksi ratkaisuksi: terävät kivensirut olisivat olleet isompi riski sisällä asuintiloissa. Uloskäynnin tuntumassa oli lisäksi päivänvaloa työkalujen valmistamista helpottamaan.
Mielenkiintoisia löytöjä ovat myös simpukankuorten sirpaleet ja okra, jonka käyttötarkoitusta tutkijat vielä pohtivat. Ehkä siltä käytettiin nahkojen parkitsemiseen, ehkä liimana tai desinfiointiaineena, Riel-Salvatore sanoo.
Simpukankuoret puolestaan antavat ymmärtää, että neandertalilaisetkin ymmärsivät merenelävien arvon ruokana, mitä pidetään nykyihmisen leviämisen tärkeänä tekijänä.
Kaikkiaan tulokset antavat lisäpontta niille viime vuosina yleistyneille havainnoille ja tulkinnoille, että neandertalinihminen oli paljon kehittyneempi ja loogisempia kuin heistä pitkään luultiin.
Tutkimus on julkaistu Kanadan arkeologien liiton Canadian Journal of Archaeology -lehdessä, ja siitä kertoo myös Colorado Denverin yliopisto omassa tiedotteessaan.
Tutkimus: Neandertalinihmiset hautasivat vainajansa
http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+Neander ... 7252395333
Kolmetoistavuotinen tutkimusprojekti tuo lisävalaistusta pitkäaikaiseen kiistaan siitä, olivatko ranskalaisluolasta löydetyt neandertalinihmiset lajikumppaniensa hautaamia.
Ranskalaiset ja amerikkalaiset tutkijat päättelevät, että neandertalinihmiset hautasivat vainajansa ennen kuin moderni ihminen saapui Eurooppaan.
Tuoreen tutkimuksen keskiössä on Ranskan kaakkoisosassa sijaitsevasta La Chapelle aux Saints -luolasta vuonna 1908 löydetty neandertalinihmisen lähes täydellisesti säilynyt luuranko. Se näytti olevan haudattu tarkoituksella kaivettuun suorakulmaiseen kuoppaan, joten löydön tehneet varhaiset arkeologit päättelivät, että neandertalinihmisetkin hautasivat vainajiaan.
Tämän löydön jälkeen toiset tutkijat ovat löytäneet todisteita muista neandertalinihmisten hautaamista vainajista, muiden muassa Shanidarin luolasta, Irakista.
Todisteet eivät kuitenkaan ole vakuuttaneet kaikkia arvostelijoita, minkä vuoksi ranskalais-amerikkalainen tutkijaryhmä halusi tutkia alueen luolia tarkemmin ja analysoida vanhat löydöt uudestaan. He ovat tehneet kaivauksia seitsemässä muussa luolassa La Chapelle aux Saintsin läheisyydessä vuodesta 1999 lähtien.
Kaivaukset ovat tuottaneet kolme uutta neandertalilöytöä, joista kaksi on lapsia ja yksi aikuinen. Lisäksi he ovat löytäneet lukuisia biisonien ja porojen luita.
Vuoden 1908 löytöpaikan uudelleenanalyysi osoitti, että kuoppa, jossa vainaja oli, on mitä todennäköisimmin ihmisen kaivama, ei luonnon tai eläinten muovaama. Toisekseen vuoden 1908 vainajan luissa ei ollut halkeamia, merkkejä eläinten kaluamisesta tai sään aiheuttamista muutoksista, mitkä viittaavat siihen, että vainaja on peitelty mullan alle nopeasti kuolemansa jälkeen.
Tutkimuksen julkaisi Proceedings of the National Academy of Sciences.
By: jo muinaiset neandertalilaiset..