Että sellaista lukiofilosofiaa...
Quote by: PlatonKansa:
ryhmä ihmisiä, joilla on jaettu identiteetti ja/tai jokin merkittävä kulttuurillinen yhdistävä tekijä, joka on riippumaton yksilöllisistä aatteista tai eroista, tai siis "asettuu niiden päälle", esim. kieli. Esim. "suomalainen" pitää toista "suomalaista" samaan kansaan kuuluvana, koska tunnistaa hänet suomalaiseksi esim. kielen perustella ja on elänyt samassa yhteiskunnassa opiskellen/työtä tehden nk. suomalaisen kansakunnan eli muiden suomalaisten eteen.
Tässä on nimenomaan se, että positio suomalainen on tuotettu ja se perustuu kulttuuriseen kasvatukseen. Se ei edellytä minkäänlaista geneettistä, kielellistä tai edes kulttuurista sidettä ja siitä on ihmisillä hyvin erilaisia, toisistaan poikkeavia näkemyksiä mikä muodostaa kansan. Kansahan on määritelty myös luokan pohjalta, niin että kansan valta tarkoittaa sitä, että valta on internationalistisella työväestöllä.
Mitä suomalaisuuteen tulee niin itse J.V. Snellman oli sitä mieltä, että ei ole mitään suomalaista kulttuuria vaan se täytyy luoda. Samalla hän halveksi esimerkiksi perinteistä kaskenpolttajan elämäntapaa, koska sen päälle ei voi luoda valtiota. Fennomaaneille kansa oli nimenomaan objekti, jonkinlainen myyttinen objekti, ja suhtautuminen kansaan muuttui siinä vaiheessa kun kansa – tässä tapauksessa ymmärrettynä työväkenä – ei tyytynyt olemaan yläluokkaisten fennomaanien objekti vaan halusi subjektiksi ja lakkauttaa erioikeudet. Siinä vaiheessa porvarillisen tynkäeduskunnan enemmistö oli sitä mieltä, että kansanvalta ja yleinen äänioikeus oli mennyt liian pitkälle. Kansa piti pitää kurissa, vaikka sitten saksalaisella armeijalla.
Valtio:Kansan (tai sen pienen osan) sopimuksella muodostama instanssi, joka luo kansakunnalle hallinnollisen ja edustuksellisen elimen, jota vaaditaan muiden valtioiden kanssa toimimiseen. Järjestymätön joukko ei yleisesti voi olla valtio. Lisäksi valtiolle sirretään kansakunnalta pois erilaisia oikeuksia ja se säätää myös uusia oikeuksia, kuten oikeus (ylimmän) väkivallan käyttöön, tarkoituksena yhdenmukaistaa kansakunnan oikeuskäsitystä ja toimintatapoja (eli, että oikeus ei tarkoita esim. jokaisen oman käden oikeutta). Säädöksiä tarvitaan ennen kaikkea kansakunnan toiminnan yhdenmukaistamiseen, jolloin kansan oletetaan toimivan ja sen oletetaan kykenevän toimimaan parhaiten yhdessä ja jakavan yleinen oikeuskäsitys, joka palvelee esim. kansakunnan turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta. Näin siis yleisesti uskotaan. Että valtio ja laki ovat asiat, jotka pakottavat ihmiset tietynlaiseen yhdenmukaisuuteen, sen sijaan, että olisimme täysin "luonnonlakien" varassa, jossa kuka tahansa voi luoda oman oikeuskäsityksen ja esim. käyttää oman käden oikeutta ja organisoituja voimaeroja omiin tarkoitusperiinsä tai heikompien sortamiseen.
Pisteet siitä, että tunnustat valtion roolin olevan kansakunnan rakentaminen ja muovaaminen. Päätelmäsi heikoin kohta on tietty olettaa, että valtion takana on kansakunta, jonka valtio sitten rakentaa. Haluatko siis syödä vai säästää kakkusi. No, eli kansakunta ei ole mikään luonnostaan olemassa oleva asia, vaan jotain mikä valtion täytyy rakentaa tehdäkseen alamaisista hallinnan objekteja, yhdenmukaistakseen heidän ajattelunsa, viedäkseen heiltä oikeuksia pois ja hallitakseen heitä. Näin ollen kansakunta on alisteinen valtiolle ja valtion tekemä. Mitään "luonnlakiahan" ei ole vaan ihmiset ovat osanneet purkaa voimaerot ja heikompien sortamiset satojen tuhansien vuosien ajan ilman mitään valtioita.
Markkinat:
Markkinoita on ollut niin kauan kun ihmiset ovat halunneet käydä kauppaa. Ihmiset käyvät kauppaa hyötyäkseen muista ihmisistä eli vaihtaakseen omistamiaan/hankkimiaan asioita muihin asioihin, joita muut ihmiset ovat hankkineet ja jota he tarvitsevat. Kaupankäynti mahdollistaa sen, että ihmiset voivat hyötyä toisistaan jakamalla siitä, mitä heillä on liikaa tai mitä he eivät tarvitse, ja vaihtamalla sen johonkin, mitä he tarvitsevat enemmän. Kaupan vastapuoli hyötyy myös samoin. Kaupankäynti johtaa/on johtanut ihmisten tuotannolliseen erikoistumiseen, tuotannolliseen kasvuun ja helpompaan elämään, koska ihmiset voivat keskittyä esim. vain muutamien resurssien haalintaan tai muutamien tuotteiden tai palveluiden tuotantoon ja vaihtaa niitä kaikkiin muihin tuotteisiin, sen sijaan, että heidän pitäisi olla omavaraisia ja pyrkiä tuottamaan kaikki itse, tai esim. opetella monia taitoja vain selvitäkseen.
Tavaravaihto ja lahjatalous on eri asia kuin markkinat instituutiona. Kaupankäynti vaatii omaisuuden käsitteen, mikä tarkoittaa että kaupankäynti ja markkinat ovat ihmisen historiassa verrattain tuoreita instituutioita – eivät mitään luonnollisia. Myöskään tuotannollinen erikoistuminen ja kasvu ei ole seurausta kaupankäynnistä vaan sosiaalisesta rakenteesta ja myös kysymys helpommasta elämästä on hyvin suhteellista. Perustarpeiden suhteen omavaraiset yhteisöt ovat huomattavasti vakampia kuin sellaiset kerrostuneet yhteiskunnat, jotka perustuvat selviämisen kannalta kaupankäyntiin ja sen ongelmatapauksissa ryöstelyyn.
Vetoan vain siihen, että filosofiastasi huolimatta et kykene ajamaan haluamiasi muutoksia maailmaan. Se siis luultavasti tyssääkin johonkin fundamentaalimpaan (aina on oltava yhteiset pelisäännöt, ihmiset ovat erilaisia, ihmiset ovat mukavuudenhaluisia, ihmiset eivät luota kaikkeen, ihmiset väittelevät asioista ja ovat eri mieltä), minkä ("rakenteellisen yhtenäistämisen") näkökulmasta nimenomaan itse argumentoin.Käytäntö ja käytännöllisyys ratkaisee.
Tämä oli jokseenkin huvittava viesti nimimerkiltä, jonka oma anti oli lähinnä sellaisen tuuban suoltamista, joka oli muodissa 30-luvulla mutta jota ei sen jälkeen ole ottanut vakavasti ketkään muut kuin 30-luvun henkiseen maailmaan jämähtäneet. Et varsinaisesti "argumentoinut" oikeastan yhtään mitään eikä nuo esittämäsi "fundamentit" ole mitään mikä olisi ristiriidassa anarkististen periaatteiden tai toteutumismahdollisuuksien kanssa. Pinnallisten latteuksien suoltaminen ei ole varsinaisesti mitään käytännöllisyyteen pohjautuvaa argumentaatiota vaan lähinnä laiskuutta tai sokautumista omalle erinomaisuudelle. Kyllä minä sen ymmärrän ja siihen suopeasti suhtaudun, että 1880-luvun ylioppilasnuorisoa elähdytti snellmanilais-hegeliläinen kansallisromantiikka, mutta se, että joku ihan tosissaan suoltaa sitä vielä 2013 niin sekö pitäisi nyt jotenkin vakavasti ottaa "argumentaationa"? :lol: