http://yle.fi/uutiset/bangladeshin_vaat ... an/6943707
Bangladeshin vaatetehtaiden olot syynissä – ongelmia paljastuu koko ajan
Bangladeshissa kevään tehdasromahduksen jälkeen käynnistetyt turvallisuustarkastukset ovat paljastaneet uusia ongelmia maan tekstiilitehtaissa. Samaan aikaan ovat jatkuneet tehdastyöläisten mielenosoitukset minimipalkkojen nostamiseksi.
Ainakin yhdeksän ihmistä menehtyi lokakuussa Aswad Composite Mills -vaatetehtaan palossa. Vaaralliset työolot ja elämiseen riittämätön palkka ovat herättäneet kansainvälisen huomion.
Tehdastyöläisten mielenosoitus minimipalkan korotuksen puolesta Dhakassa syyskuussa.
Bangladeshissa kevään tehdasromahduksen jälkimainingeissa aloitetut turvallisuustarkastukset paljastavat jatkuvasti uusia ongelmia maan tekstiilitehtaissa.
Tehtaiden olot pantiin syyniin sen jälkeen kun yli tuhat ihmistä kuoli Rana Plazan tehdasrakennuksen romahdetuksessa pääkaupungin Dhakan liepeillä huhtikuussa. Rakennuksessa valmistettiin vaatteita useille ulkomaalaisille vaatebrändeille.
Katastrofin säikäyttämä joukko enimmäkseen eurooppalaisia yrityksiä solmi keväällä sopimuksen, joka tähtäsi olojen parantamiseen. Laillisesti sitovassa sopimuksessa yritykset sitoutuvat tarkastamaan Bangladeshissa kaikki tehtaat, joissa niille tuotetaan vaatteita.
Vaarallisiksi todetut rakennukset luvataan korjata, ammattiliittojen pääsy tehtaisiin sallia ja työntekijöitä ja tehtaiden johtoa kouluttaa. Työntekijöille taataan oikeus kieltäytyä vaarallisesta työstä.
Uudenlaisen turvallisuuskulttuurin luominen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Tähän mennessä aloitettujen tehdastarkastusten tuloksista ei ole tilastoja, mutta ongelmia paljastuu koko ajan.
– Voi sanoa, että tapauksia tulee joka viikko. Valtava työ on vielä edessä, sanoo sopimusta kätilöineen kansainvälisen teollisuusalojen ammattiliiton IndustriALLin pääsihteeri Jyrki Raina.
Bangladeshin viranomaiset ovat arvioineet, että yli puolet maan vaatetustehtaista on jollain tavalla vaarallisia. Sopimuksen allekirjoittamisenkin jälkeen työntekijöitä on kuollut tehtailla sattuneissa tulipaloissa.
Ongelmat eivät myöskään ole päättyneet puutteiden osoittamiseen. Myös maksajan löytyminen joihinkin tarkastuksissa paljastuneisiin korjaustarpeisiin on jo osoittautunut vaikeaksi.
Mukana yli sata brändiä
Vaikka Accordiksi kutsuttu sopimus ei kata koko Bangladeshin tekstiiliteollisuutta, teollisuusalojen ammattiliiton IndustriALLin Jyrki Raina on sitä mieltä, että kyse on merkittävästä käänteestä.
Rainan mukaan Rana Plazan romahduksessa romahti lopullisesti usko yritysten omiin, vapaaehtoisiin valvontajärjestelmiin. Nyt ollaan aiempaa avoimempia yhteistyölle ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
Sopimukseen on liittynyt tähän mennessä 115 yritystä, jotka valmistuttavat tekstiilejä Bangladeshissa. Mukana ovat muun muassa H&M, Tesco ja ja Zara-ketjun omistava Inditex. Sopimuksen piirissä on parituhatta Bangladeshin yli 5 000 tekstiilitehtaasta ja yli kaksi miljoonaa työntekijää.
Suomesta mukana on Stockmann. Esimerkiksi S-ryhmästä kerrotaan, että mukaan ei olla toistaiseksi liitytty, koska SOK:lla on Bangladeshissa vain muutama tavarantoimittaja, joiden tehtaiden olot ovat tiedossa. Myös Kesko sanoo suoran tekstiilituontinsa Bangladeshista olevan niin pientä, ettei sopimus sovellu yritykselle sellaisenaan.
Molemmat kertovat sen sijaan seuraavansa Bangladeshin työolojen kehittämistä erillisen, yritysten perustaman BSCI-vastuullisuusjärjestelmän kautta.
Myöskään moni pohjoisamerikkalainen suuryritys ei ole lähtenyt sopimukseen mukaan vaan on perustanut oman allianssinsa. Se sopi hiljattain eurooppalaisten kanssa yhteisistä kriteereistä turvallisuustarkastuksille. Jyrki Rainan mukaan pohjoisamerikkalaisten allianssiin ei kuitenkaan liity samanlaisia sitoumuksia esimerkiksi korjausten rahoittamiseen.
Nälkäpalkkamellakat jatkuvat
Tavalliselle bangladeshilaiselle tehdastyöntekijälle vaaralliset työolot ovat vain osa ongelmaa. Työstä myös maksetaan niin vähän, ettei se välttämättä riitä elämiseen.
Syksyn mittaan vaatetehtaita on seisonut, kun tuhannet työläiset ovat olleet kaduilla vaatimassa minimipalkan nostamista noin 28 eurosta. Yhteenotoissa poliisin kanssa on tullut kuolonuhreja.
Palkkamellakoita on nähty Bangladeshissa aiemminkin. Nimenomaan kilpailijamaita alempana pidetty palkkataso on tuonut Bangladeshiin ulkomaisia investointeja ja kasvattanut sen maailman toiseksi suurimmaksi vaatteiden viejäksi Kiinan jälkeen.
Nyt työnantajapuoli on suostunut siihen, että minimipalkka nostetaan noin 50 euroon joulukuusta alkaen. Kaikille työntekijöille tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Ammattiliittojen mukaan osa työnantajista on myös ryhtynyt vastaavasti leikkaamaan työntekijöille maksamiaan ruoka- ja matkatukia.
Tehtailijoiden huolena on, miten siirtää nousevat palkat ostohintoihin. Bangladeshin vientituloista peräti 80 prosenttia tulee tekstiileistä ja tehtaat työllistävät neljä miljoonaa ihmistä. Vaateteollisuuden pelätään valuvan muualle.
– Olemme vakuuttaneet työnantajille, että minimipalkat nousevat koko Aasiassa. Esimerkiksi Kiinassa minimipalkka on viime vuosina kaksinkertaistunut ja ollaan jo yli 200 dollarissa, samoin Indonesiassa ja Thaimaassa, ja Kambodzhassakin minimipalkka on 81 dollaria kuussa. Tämä kehitys tulee jatkumaan, sanoo IndustriALLin pääsihteeri Jyrki Raina.
– Korostamme myös sitä, että Bangladeshin vaateteollisuuden imago on tärkeää saada kuntoon, muuten teollisuus siirtyy joka tapauksessa muualle.
Myös Kansainvälinen työjärjestö ILO on patistanut Bangladeshia kohentamaan vaatetehtaiden oloja, jos se mielii pitää taloutensa kasvussa.
EU:lta kepin sijaan porkkanaa
Bangladeshin tehtaissa valmistuvista vaatteista 60 prosenttia päätyy EU-maiden kulutukseen. Viime vuonna EU:n tuonti Bangladeshista oli runsaat yhdeksän miljardia euroa, josta yli 90 prosenttia oli vaatteita ja muita tekstiilejä.
Kevään tehdasturman jälkeen EU varoitti Bangladeshia laiminlyönneistä, mutta päätti käyttää kepin sijaan porkkanaa ja pitää tekstiilien tullivapauden voimassa. Bangladeshin hallinto puolestaan sitoutui muun muassa työlainsäädännön uudistamiseen ja tehtaiden turvallisuustarkastajien lisäämiseen.
Työlainsäädäntöä onkin Rana Plazan turman jälkeen uudistettu, esimerkiksi työntekijöiden järjestäytymisvapautta on kohennettu. Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen mukaan lakien toimeenpano ja valvonta kuitenkin takkuaa yhä.
Bangladeshille elintärkeän teollisuudenalan uudistuksia jarruttaa viime kädessä politiikan ja tehtaiden omistuksen kietoutuminen yhteen. Esimerkiksi useilla parlamentaarikoilla tai heidän lähipiirillään on omistuksessaan vaatetustehtaita.
By: Bangladesh