"yhteisön jäsenillä on taipumus erikoistua tuottamaan jotain tiettyä tuotetta tai palvelua muille yhteisön jäsenille."
Työn erikoistuminen liityy lähinnä moderniin aikakauteen ja Asterix sarjakuviin. Tietty erilaisia tehtäviä on tehty, mutta erikoistuminen ei ole silti taipumus. "Sosiaalisiin suhteisiin ja tuotannollisteknisiin oivalluksiin nojaava systeemi" on pysynyt kasassa lukuisissa eri kulttuureissa ilman markkinoita. Se, että nykyistä maailmaa on vaikea kuvitella ilman markkinoita johtuu taas siitä, että tällaista tuotantoa ei ole ollut ennen kaikenkattavaa markkinataloutta ja siihen liittyvää hillitöntä öljyn tuhlausta. Mutta tällaista kuvailemaasi historiaa ei ole sellaisena tapahtunut. Kannattaa lukea alkua Vadenin ja Salmisen kirjasta energia ja kokemus ja David Graeberin Debt, niissä kumotaan sukkelasti tämä liberaalien taloushistoria.
Ihmisyhteisö on aika monimutkainen "kone" yhteisön jäsenillä on taipumus erikoistua tuottamaan jotain tiettyä tuotetta tai palvelua muille yhteisön jäsenille. Jotta tämä monimutkainen sosiaalisiin suhteisiin ja tuotannollisteknisiin oivalluksiin nojaava systeemi pysyy kasassa tarvitaan jonkinlainen mekanismi millä yhteisön jäsenet voivat viestiä toisilleen tarpeistaan sekä siitä miten he ovat valmiita täyttämään toisten tarpeita. Kuttuurievolutiivisesti tämä "ratkaisu" on ollu hintajärjestelmän avulla toimivat ja vaihdantaan perustuvat markkinat.Hintajärjestelmä on siitä fiksu systeemi, että se kykenee kuljettamaan tietoa niin suuria määriä niin pienellä vaivannäöllä. Mikään muu ihmisen keksimä tai kehittämä tekniikka, mekanismi tai muu vastaava ei moiseen informaatio tulvaan kykene puuttumaan vastaavalla "tehokkuudella". Ihmisaivot ovat yksinkertaisesti liian rajoittuneet, etteivät ne kykene moiseen.
Sinäänsä hyvittavaa ettei hintäjärjestelmä edes ole järjestelmä sanan varsinaisessa merkityksessä se on puhdasta järjestytynyttä kaaosta ei järjestettyä suurella suunnitelmalla kokoon nivottua järjestelmällisyyttä.
Tää on ihan Itävallan koulun omaa kuvitelmaa ja heidän keksimäänsä "kulttuurievoluutio-darvinismia", joka ei kauheasti perustu mihinkään muuhun kun Hayekin ja sen kaverien omiin päätelmiin. Meillä on nyt niin vastakkaiset näkemykset, että on vaikea uskoa, että tästä syntyy mitään kovin kaksista keksustelua, mutta mennään vielä hetki.
Hintajärjestelmän ongelmahan on just se, ettei se pysty kuljettamaan kovin paljoa tietoa – sen mukana ei siirry oikeastaan mitään merkityksiä, vaan pelkkä pelkistetty arvo. Tämän näkee siinä miten käyttöesineet ovat muuttuneet ja niihin liittyvä estetiikka viimeisen 200-vuoden aikana. Muutokseen on varmasti muitakin syitä, mutta tarkoitan, että syvällistä elämän merkityksiin saakka ulottuvaa informaatiota ei liiku teollisen muotoilun ja olemattoman lyhyiden trendien muokkaamissa valmisteissa. Jos eletään kattavassa rahataloudessa merkitys alkaa väistämättä degeneroitua, tätä todistamme parhaillaan kun millään ei ole mitään todellista arvoa, kaikki on hylättävissä ja vaihdettavissa ja lähtökohtaisesti sekundaa. Musta hintajärjestelmäkin on nimenomaan mittaamattoman pakottamista mittaan, homogenisoivaa ja köyhdyttävää. Lahjataloudella ei ole näitä ongelmia.
Miksi se ei saisi olla "kapitalistinen" tai muuttua valtakysymykseksi? Meinaatko, että utopistisessa yhteiskunnassa jossa ei olisi markkinoita tai rahaa ei olisi jäsenten välisiä hierarkioita tai valtasuhteita? Kaikki vain laulaisivat harekrishnaa kodassa ja imisivät jopoa?
Eiköhän tässä ollut kaikki oleellinen siitä mitä tiedät anarkismista. Onnea valitsemallasi tiellä.
PS: reallisosialismilla ei ole mitään tekemistä anarkismin kanssa.